perjantai 30. lokakuuta 2015

Supermiehen VIITTA

Meidän SUPERSANKARI!


Tämä viitta syntyi helposti ilman ompelukonetta. Kagasta, sakset ja tekstiililiimaa, siinä kaikki. Ohjeet ja kaavat ovat kirjasta "Pienen sankarin ikioma viittakirja" (Satu ja Samu Kontinen, Moreeni).
Naamiaisasuun kuuluvat viitta, vyö ja naamio. Kankaana fleece ja liimana Gutermann:n HT 2 -tekstiililiima. Askartelua yksinkertaisimmillaan!

Viitta, vyö ja naamio työvaiheessa

Meidän 2,5-vuotiaalle kirjan viittakaavaa piti lyhentää noin 10cm. Muut mallikuviot sopivat sellaisenaan. Fleece on tosiaan siitä kätevää, ettei se tarvitse huolittelua. Pienten yksityiskohtien leikkaaminen oli kuitenkin hankalaa paksusta kankaasta eikä niistä tahtonut tulla siistejä. Tuskin supersankari kuitenkaan huomaa.


HYVÄÄ HALLOWEENIA!


lauantai 24. lokakuuta 2015

Virkattu panta



Tämä panta syntyi erään Helsingin-reissun aikana. Tai oikeastaan siinä matkalla.
Laukkua pakatessani ja mukaan otettavaa käsityötä miettiessäni muistin, että lentokoneeseen ei saa ottaa metallikoukkuja. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi siis bambukoukkuni nro 7. Mukaan valikoitui myös paksua pehmeää akryylilankaa. Tästä yhdistelmästä syntyi sitten aamulennon aikana lämpöinen panta.


DIY VIRKATTU PANTA

Lankana Novitan Pehmo (100% akryyli, kausituote) ja koukku nro 7.

Virkkaa ketjusilmukoita (kjs) kunnes nauha yltää pääsi ympärille.
Tee pylväs (p) toiseen silmukkaan koukusta lukien ja sitten p jokaiseen kjs.
Tee 2kjs ja käännä työ. Tee vielä p jokaiseen silmukkaan.
Jätä pitkä päättelylanka yhdistämistä varten.

Virkkaa kaksi tällaista nauhaa. Merkitse nuppineulalla nauhojen keskikohta.
Aseta nauhat rinnakkain ja laita sitten nauhat ristiin keskikohdalta.
Ompele harsinneulalla tai virkkaa kiinni molemmista päistä kohti keskikohtaa niin pitkälle kuin ristikohta nätisti antaa myöden.
Virkkaa tai neulo kiinni ympyräksi.
Tarvittaessa ompele ompelulangalla ristikkäiskohdasta kiinni.

Laita virkatut nauhat vierekkäin ja sitten keskikohdalta ristiin

Virkkaa tai ompele päädyistä kohti keskustaa.
Ompele vain uloimmaisista silmukoista. 

Rinnakkaiset palat näyttävät tältä
kun ne on ommeltu vain uloimmaisista silmukoista

Valmista tuli!


lauantai 17. lokakuuta 2015

Kirjontaa



En ole koskaan ennen kirjonut. En edes koulussa. Miksi sitten nyt innostuin? Noh, parikin asiaa sattui samanaikaisesti. Ensinnäkin olin kylässä pitkästä aikaa ystäväni luona, joka oli innostunut kirjonnasta. Hän oli kirjonut tauluja harsinpistoin, jättänyt työt kirjontakehyksiin ja ripustanut ne sitten seinälle. Toisekseen seuraamani aikakauslehti mainosti "kirjonnan olevan seuraava virkkaus". Ja jos jokin on yhtä ihanaa kuin virkkaus, niin pakkohan sitä on kokeilla! 

Kehykset hankin kirpparilta. Lankoja ja neuloja oli omasta takaa ainakin jonkinmoisia. Tuumin, että ainakin alkuun pärjään jo olemassa olevilla lankavarastoillani. Jos hurahdan, niin rupean vasta sitten kehittämään kalustoa. Tässä on käytetty lakanakangasta ja Novitan virkkauslankaa.


Pyöreiden ja kaarevien muotojen kirjonta oli haasteellista.

Kauniin tupsupiston tekeminen osoittautui erityisen haastavaksi.

Alhaalla oleva kukkanen A esiintyy työssä pari kertaa. Tein sen kahdella eri tavalla,
mikä on nähtävissä etenkin nurjalla puolella (ks. kuvat alla).

Lainasin kirjastosta kirjan "Koristele kirjomalla" (Karin Holmberg, Karisto), josta vilkuilin ohjeita ja termistöä. Myös kuviomalli on tuosta kirjasta. Netti ja Youtube toimivat myös opastajina.

Muun muassa pistojen tasaisuus ja tupsupiston onnistuminen olivat niitä tämän työn haasteita. En kuitenkaan ottanut suuria paineita työn onnistumisesta, tämän oli tarkoituskin olla vain harjoitus ja villi kokeilu. Aika soveltamalla teinkin ja "keksin pistoja" matkalla, mikä on varmasti erittäin epäsopivaa harrastajien mielestä. Soveltaminen näkyy myös työn nurjalla puolella kun päällipuolen samanlaiset kuvat poikkeavat toisistaan.


Nurjapuoli. Alhaalla oleva kukkanen A tehty tikkipistoin

Nurjapuoli. Alhaalla oleva kukkanen A tehty säveltämällä.

Nurjapuoli


Olen vakuuttunut kirjonnan ihanuudesta! Nyt kun innostus on syttynyt niin eikun taitoa hiomaan.

Ristipistoa on myös kokeiltava.

Otan mielelläni kommentteja ja opastusta vastaan!


lauantai 10. lokakuuta 2015

Kaulaliina-kuolaliina

Nuorimmainen tekee hampaita ja kuolaa sen kuin valuu ja valuu. Jotta äiti välttyisi jatkuvalta paitojen vaihdolta, näppärä äiti teki lapsukaiselleen kuolaliinan. Tämä ajaa myös kaulahuivin virkaa kun syksy saa ja on siis käyttökelpoinen myös isommallekin lapselle.



Kaava ladattavissa täältä. Se on mielestäni oikein hyvin istuva, suosittelen!

Leikkasin kaksi samankokoista palaa. Ompelin ympäri jättäen toisen päädyn auki. Käänsin, harsin avonaisen pään kiinni ja ompelin käsin nepparit paikoilleen. Niin simppeliä!

1cm saumavaroilla ja 5cm lisäyksellä kaavaan huivi mahtuu juuri ja juuri sekä 8kk ikäiselle, että 2-vuotiaalle. Lisäisin kuitenkin jatkossa vielä ainakin sentin saumanvaroihin sekä ainakin pari-kolme senttiä pituuteen, jotta neppareita ja säätövaraa saisi lisättyä. 


Kyllä nyt kelpaa!



lauantai 3. lokakuuta 2015

LAMMASPIPO

Vauvauutisia on sadellut taas joka suunnalta. Näiden iloisten uutisten innoittamana syntyi lammaspipo poikineen. 



Tein tästä linkistä löytyvän ohjeen mukaan. Lankana minulla oli Novitan Helen (100% akryyli, puikkosuositus 4-5). Korvan sisuksiin passeli väri löytyi Unni-langasta (100% villaa). Koukutin työn 3,5-koukulla. Tein koon "leikki-ikäinen" -mukaan, jolloin piposta tuli omalla käsialallani ja lankavalinnallani juuri vastasyntyneen kokoinen (py noin 33-35cm). Korvien kohdalla jouduin hiukan säveltämään ja lisäämään kerroksia, että sain sopivat.

Olen aina ollut pienten puikkojen ja lankojen ystävä ja käsialani on vähintäänkin napakkaa, mutta työaikoja lyhentääkseni voisin opetella isommankin otteen. Toisaalta työn jälki on näin tehden tasaista ja hyvälaatuista. Olen tästä(kin) työstä aikasta ylpeä! 





Suurin osa lasketuista ajoista ulottuu ensi vuoden puolelle, joten näitä ehtii tehdä vielä muutaman vauvalahjaksi.